Toimittajan ja asiantuntijan yhteistyö

Suomalainen media ei ole moniääninen, eikä asiantuntijatietoa käytetä mediassa monipuolisesti. Mitä juuri sinä, toimittaja tai asiantuntija, voisit tehdä tilanteen parantamiseksi?

Me tarvitsemme uusia keinoja toimittajan ja asiantuntijan yhteistyöhön

Miksi pankkiekonomistit ja miesprofessorit ovat median suosituimmat asiantuntijat? Miksi median käyttämät asiantuntijat eivät edusta sitä moninaista asiantuntijajoukkoa, joka Suomessa tuottaa tietoa?

Asiantuntijat haluavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi toimittajat haluavat edistää median asiantuntijoiden moniäänisyyttä. Tästä huolimatta vain viiteen prosenttiin tutkijoista ollaan aktiivisesti yhteydessä median taholta. Miksi median moniäänisyys ei siis asiantuntijoiden kohdalla toteudu? Millä eri keinoilla tilannetta voisi parantaa? Mitä yksittäinen toimittaja, toimituksen esimies tai asiantuntija voisi tehdä?

Tämän selvityksen tavoitteena on koota yhteen tietoa ja dataa liittyen asiantuntijoiden käyttöön mediassa ja toimittajan ja asiantuntijan yhteistyöhön sekä esitellä ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Kolmas tavoite on herätellä median tuottajia ja käyttäjiä pohtimaan, kuka saa tällä hetkellä tilaa asiantuntijana, kuka esitellään neutraalina asiantuntijana ja mitkä kriteerit asiantuntijoiden valintaan ovat johtaneet.

Esittelemme ensin ongelman yleisesti ja kerromme, kuinka asiantuntijoita nyt käytetään suomalaisessa mediassa.

Sitten tarkastelemme, kuinka ongelma näkyy toimittajan ja asiantuntijan arjessa ja yhteistyössä: mitkä ovat ne arkiset haasteet tai tilanteet, jotka estävät median moniäänisyyden toteutumisen?

Näiden arjen tilanteiden perusteella olemme kehittäneet ratkaisuehdotuksia ja kokeiluja, joita olemme testanneet yhdessä toimittajien ja asiantuntijoiden kanssa. Löydetyt ratkaisut ovat selvityksen oleellisin osio: niiden avulla olemme pystyneet käytännössä testaamaan mitkä ovat ne keinot, joiden avulla toimittajat ottavat ja voisivat ottaa käyttöönsä uusia asiantuntijoita, ja toisaalta, millä tavoin asiantuntijat voivat ja haluavat osallistua journalististen sisältöjen tuottamiseen.

Loppuun olemme koonneet käytännön vinkkejä, joilla niin toimittaja, asiantuntija kuin viestijä voivat osaltaan edistää median moniäänisyyden toteutumista.

Lisätietoa selvityksessä käytetystä datasta, lähteistä ja metodeista löydät täältä. Selvityksen on toteuttanut Kuka ja rahoittanut Viestintäalan tutkimussäätiö.

Otamme mielellämme vastaan palautetta!

lainausmerkit

Asiantuntijajulkisuus kanavoituu Suomessa suppealle joukolle. Tällainen yleiskommentaattorien kulttuuri heikentää keskustelun tasoa ja kuormittaa yksittäisiä asiantuntijoita, samalla kun valtavasti erikoistunutta asiantuntijatietoa jää käyttämättä.

Mari K. Niemi

lainausmerkit

Tilanne nyt

Median moniäänisyys ja toimittajan ja asiantuntijan kohtaaminen – mitä tiedämme?

5%

tutkijoista ollaan median taholta yhteydessä viikoittain

80%

tutkijoista ollaan median taholta yhteydessä pari kertaa vuodessa tai harvemmin

28%

median käyttämistä asiantuntijoista on naisia

90%

sekä mies- että naistutkijoista toimisi mielellään asiantuntijana mediassa

*Pitkänen & Niemi 2016

Kuinka laajasta ongelmasta on kyse?

Sekä suomalaisessa että ulkomaisessa tutkimuksessa on huomattu, että mahdollisuus osallistua median kautta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun osuu vain harvoille asiantuntijoille. Noin joka neljännessä uutisjutussa kuullaan yhtä tai useampaa asiantuntijaa, mutta tutkimusten mukaan kommentointimahdollisuus annetaan vain hyvin pienelle joukolle asiantuntijoita. Ylivoimaisesti eniten haastatellaan miehiä, talousasioissa lisäksi pankkiekonomisteja.

Ylen taloustoimittaja Aapo Parviaisen mukaan finanssikriisiä kommentoitiin Ylessä ja Helsingin Sanomissa 1058 kertaa vuosien 2008–2014 aikana. Näistä naisasiantuntijoiden kommentteja oli 3,4 prosenttia. Aalto-yliopiston professori Sixten Korkmanin kommentteja oli 10,3 prosenttia.

Asiantuntijuutta mediassa tarkastelleen tutkimuksen mukaan 72 % median käyttämistä asiantuntijoista on miehiä. Mies- ja naisasiantuntijoiden halukkuudella esiintyä julkisuudessa ei kuitenkaan ole eroja: jopa 98 % tutkijoista pitää yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista tärkeänä osana työtään. Miesten yliedustus ei myöskään selity esimerkiksi sillä, että miesprofessoreja olisi määrällisesti enemmän, eikä sillä, että naiset kieltäytyisivät haastatteluista useammin kuin miehet. Merkittävin este asiantuntijoiden mediassa esiintymiselle vaikuttaakin olevan se, etteivät toimittajat ota heihin yhteyttä. (Pitkänen & Niemi 2016)

Tutkimusten mukaan tilanteeseen vaikuttavat osaltaan median toimintamallit, journalismin kehitys sekä asiantuntijoiden osaaminen ja mahdollisuudet viestiä. Toimittajan tulee tehdä työnsä samaan aikaan sekä tehokkaasti ja kannattavasti että journalististen normien mukaisesti (ks. Boykoff & Boykoff 2004). Tilanne on toimittajien osalta usein haastava. Toisaalta myös tutkijoilta vaaditaan entistä enemmän viestimistä tiedeyhteisön ulkopuolelle, ja asiantuntijoiden onnistuminen halutaan kytkeä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mittareihin (ks. OKM 2015). Asiantuntijoiden todelliset kannustimet ja mahdollisuudet aktiiviseen viestintään eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Median tarpeisiin pystyvät vastaamaan nykyään hyvin viestintätoimistot, joiden palveluja käyttävät erityisesti yritykset (ks. Kantola & Lounasmeri 2014).

Ongelma on suuri, koska media muokkaa sitä, miten yhteiskunnassa toimitaan. Kommentointi ja ongelmanasettelu eivät saa olla vain harvojen käsissä. Politiikka muovautuu osin median toimintamalleihin soveltuvaksi, ja kansanedustajat huomioivat median esiin nostamia tutkimuksia (Jussila 2012). Median on huomattu myös vaikuttavan siihen, mitä tiedettä yhteiskunnassa rahoitetaan ja mitä tiedettä pidetään yhteiskunnassa tärkeänä (ks. Hjarvard 2008). Viestintätoimistojen kasvun myötä herää myös kysymys, miten käy niille, joilla on tärkeää sanottavaa, mutta ei riittävästi rahaa tai kannusteita viestiä?

Toimittajan näkökulma

Moniäänisyys on toimittajalle itseisarvoisen tärkeää, mutta sitä ei mitata eikä siihen kannusteta. Toisinaan toimittajan työnkuva estää moniäänisyyden toteutumisen.

  • Moniäänisyyden toteutuminen on onnistumisen kriteeri vain osalle toimittajista Uusien asiantuntijaäänien nostaminen mediaan ja asiantuntijoiden monipuolinen käyttö ei suinkaan ole kaikkien toimittajien onnistumisen mittari. Tilanne saattaa olla jopa päinvastainen: esimerkiksi uutistoimittajan onnistumista määrittelevät vahvemmin tekijät, joihin median luottokommentaattorit pystyvät vastaamaan parhaiten (saavutettavuus, selkeys, tunnettuus).
  • Toimittajan määritelmä hyvästä asiantuntijasta on kapea ja osuu parhaiten jo tunnettuihin asiantuntijoihin Hyvä asiantuntija vastaa heti puhelimeen, on halukas kertomaan oman mielipiteensä, on hyvällä statuksella varustettu (esim. professori), on ehkä jo yleisön tuntema ja myös toimittajalle tuttu, puhuu selkeästi ja tiiviisti ja on luonteva esiintyjä. Yleinen käsitys “neutraalista” asiantuntijasta (pankkiekonomisti, professori, iäkäs mies) vaikuttaa myös käsitykseen hyvästä asiantuntijasta.
  • Hakumenetelmät nostavat samat asiantuntijaäänet esiin yhä uudestaan Kiireinen toimittaja hakee uusia haastateltavia Googlesta, lehden arkistoista ja kollegoilta, jotka nostavat esiin jo mediassa esiintyneet ja siten “validit” asiantuntijat. Toimittajalla ei siis toistaiseksi ole mahdollisuutta löytää nopeasti uusia asiantuntijoita, joiden osaamiseen pystyy heti luottamaan.
  • Median oma analytiikka antaa pinnallisen kuvan siitä mitä lukija haluaa ja piilottaa moniäänisyyden ongelmanKlikkauksiin ja juttujen jakoihin perustuva analytiikka antaa pinnallisen ja vääristyneen kuvan siitä mitä median kuluttaja haluaa. Tunnettujen asiantuntijoiden kärkkäät mielipiteet keräävät klikkejä, mikä rohkaisee toimittajaa samojen äänien käyttöön. Analytiikassa ei myöskään seurata keiden asiantuntijoiden tai ryhmien äänet kuuluvat mediassa eniten.

Melkein jokainen haastattelemamme toimittaja tunnisti moniäänisyyden toteutumattomuuden ongelman ja kaipasi apua sen ratkaisemiseen. Suurimmiksi syiksi samojen asiantuntijakommentaattorien käyttöön nostettiin kiire ja uusien asiantuntijoiden löytämisen vaikeus. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Kaikilla toimittajilla on jatkuva tarve uusille tietolähteille ja asiantuntijoille, mutta monipuoliseen asiantuntijoiden käyttöön ei kaikilla toimittajilla ole varsinaisia kannustimia. Havaintojemme perusteella toimittajat voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään sen perusteella, onko moniäänisyyden toteutuminen yksi omassa työssä onnistumisen kriteereistä, vai jääkö se vain ideaaliksi ja tavoitteeksi, jonka toteutumisella ei ole suoraa merkitystä oman työn ja työssä onnistumisen kannalta.

Ratkaisukokeilujemme perusteella olemme huomanneet, että osalla toimittajista on siis hyvät edellytykset moniäänisyyden toteuttamiseen, vaikka se ei olisikaan toimittajalle henkilökohtainen missio. Hyvät edellytykset tarkoittavat, että monipuolinen asiantuntijoiden käyttö ja uusien asiantuntijoiden löytäminen määrittelevät osaltaan toimittajan työssä onnistumista. Tämä tilanne kuvaa hyvin sellaisten toimittajien työtä, jotka voivat vaikuttaa itse aiheiden ja asiantuntijoiden valintaan, joiden odotetaan ideoivan jatkuvasti uusia aiheita ja joiden työnkuvaan kuuluu nostaa uusia ja kiinnostavia asiantuntijoita esiin. Myös sellaiset toimittajat, joilla on mahdollisuus erikoistua tiettyyn aiheeseen ja verkostoitua asiantuntijoiden kanssa, saavat kiitosta asiantuntijakentän monipuolisesta tuntemuksesta ja uusien näkökulmien esiin nostamisesta. Heillä on myös mahdollisuus tulla tietoisiksi toimituksessa ja medioissa vallitsevista tavoista käyttää vain tiettyjä asiantuntijoita ja osaltaan muuttaa totuttuja tapoja.

Sen sijaan toimittajat, jotka ovat tiukasti kiinni uutispäivän tai esimiehen asettamassa agendassa, eivät välttämättä saa kiitosta uusien asiantuntijoiden käytöstä tai varsinkaan sen riskin ottamisesta, joka uusien asiantuntijoiden käyttöön liittyy. Entuudestaan tuttu mediakommentaattori on turvallinen valinta toimittajalle, jonka oma onnistuminen on enemmän riippuvainen asiantuntijan saavutettavuudesta ja rohkeudesta tiivistää sanomaansa kuin asiantuntijan osaamisesta tai soveltuvuudesta kommentoida aihetta asemansa puolesta (ks. myös Albaek 2011). Tunnettu mediakommentaattori saattaa olla edullinen valinta myös sen takia, että tunnettujen asiantuntijoiden kommentit keräävät klikkejä, mikä puolestaan on yksi toimittajan onnistumisen mittareista.

Osittain samojen asiantuntijoiden valitseminen on myös tiedostamatonta ja perustuu vallalla oleviin käsityksiin siitä, kuka on neutraali asiantuntija (ks. myös Albaek 2011; Pitkänen & Niemi 2016). Iäkäs etujärjestön asiantuntija saattaa sopia objektiivisen asiantuntijan määritelmään paremmin kuin esimerkiksi nuori yliopistotutkija. Erään meille tulleen toimittajapalautteen perusteella “vihaiset nuoret miehet” ovat erityisen epätoivottuja mediakommentaattoreita – huolimatta siitä että he olisivat pätevyydeltään tehtävään sopivia.

Monipuolinen asiantuntijoiden käyttö ei nimittäin tarkoita ainoastaan uusien asiantuntijoiden löytämistä, vaan ymmärrystä asiantuntijoiden lähtökohdista ja asemasta. Ymmärrykseen vaikuttaa sekä mediassa vallitseva tottumus tehdä tietyn kaavan mukaan (esim. talousasioissa käyttää pankkiekonomisteja “neutraaleina” asiantuntijoina, ks. Parviala 2014) sekä yleinen tietämättömyys: “on vaikea arvioida asiantuntijan pätevyyttä aloilla, joita ei itse tunne”, erään toimittajan sanojen mukaan. Monelle toimittajalle oman asiantuntemuksen kehittäminen ja syventäminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat tärkeitä tavoite, mutta niille ei usein ole tilaa eikä aikaa.

Toimittajan kannustimien, asiantuntijakentän tuntemuksen ja totuttujen tapojen lisäksi moniäänisyyteen vaikuttaa tietenkin työkalujen puute. Haastattelemiemme toimittajien mukaan asiantuntijoita on yksinkertaisesti vaikeaa löytää ja saavuttaa nopeaa yleiskatsausta eri aiheiden asiantuntijoista. Kaiken lisäksi tämän hetkiset hakumenetelmät nostavat samat asiantuntijat esiin yhä uudestaan ja uudestaan: Google painottaa hakutuloksissaan jo aikaisemmin mediassa esiintyneitä asiantuntijoita, jotka löytyvät myös medioiden omista arkistoista ja kollegoilta. Havaintojemme perusteella osaltaan moniäänisyyden toteutumista hankaloittaa myös se, ettei tiedon ja asiantuntemuksen käyttöä seurata medioiden analytiikassa. Toimittaja ei siis tiedä kuinka usein tiettyä asiantuntijaa tai muuta lähdettä on käytetty. Ylen taloustoimittaja Aapo Parviaisen tutkimustulos, jonka mukaan talouskriisiä kommentoi erittäin suppea joukko asiantuntijoita, järkytti monia.

Asiantuntijan näkökulma

Asiantuntija haluaa jakaa tietoaan, mutta siihen ei aina ole keinoja tai kannustimia. Joskus asiantuntijan työnkuva hankaloittaa median moniäänisyyden toteutumista.

  • Vain osalla asiantuntijoista on kannustimia viestiä Esimerkiksi yliopistot eivät suoraan palkitse asiantuntijaa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta, jolloin se jää asiantuntijan vapaa-ajan harrastukseksi. Toisilla asiantuntijoilla medialle viestiminen saattaa olla osa omaa työtä, jolloin siihen on olemassa suorat kannustimet. Tämä vääristää mediassa näkyvien asiantuntijoiden ja näkökulmien monipuolisuutta.
  • Asiantuntija ei aina halua soveltaa osaamistaan ja kommentoida ajankohtaisia aiheita Vaikka melkein kaikki asiantuntijat haluavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jakaa tietoaan, kaikki eivät halua kommentoida medialle ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja. Media tarvitsee kuitenkin näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin liittyen, jolloin osaamistaan laajemmin soveltavat pääsevät ääneen. Valintaan vaikuttavat toki myös muut hyvän asiantuntijan kriteerit.
  • Kaikki asiantuntijat eivät ole löydettävissä Jos asiantuntija ei kirjoita blogia, osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tai ole aiemmin antanut haastatteluja medialle, ei hän ole toimittajien näkökulmasta helposti löydettävissä. Blogin pitäminen ja somekeskustelu eivät kuitenkaan ole kaikille asiantuntijoille luonteva tapa osallistua keskusteluun, eikä kaikilla ole tuttuja toimittajia joita lähestyä suoraan.
  • Organisaatio tai asema rajoittaa asiantuntijan viestintää Osassa organisaatioista asiantuntijoiden vapaus viestiä itsenäisesti on rajoitettu ja viestintä määrittelee mitä asiantuntija saa sanoa. Tällöin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa tärkeintä ei ole tiedon jakaminen vaan oman organisaation strategia ja brändi. Lisäksi mediakeskusteluun osallistuminen saattaa olla sallittua vain tietyn aseman omaaville asiantuntijoille.

Aineistomme mukaan monet asiantuntijat haluavat vaikuttaa omalla tiedollaan ja tutkimuksellaan yhteiskunnalliseen ja mediassa käytävään keskusteluun. He pitävät osallistumista tärkeänä osana omaa työtään. Sama on huomattu aiemminkin. Ville Pitkänen ja Mari K. Niemi (2016) huomasivat yhteiskuntatieteilijöiden yhteiskunnallista osallistumista tarkastelevassa tutkimuksessaan, että 98 prosenttia kyselyyn vastanneista näki tutkijoiden osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeänä. Yli 90 prosenttia katsoi, että asiantuntijana toimiminen mediassa kuuluu olennaisesti tutkijan työhön.

Havaintojemme mukaan asiantuntijoiden motivaatio osallistua keskusteluun pohjautuu haluun vaikuttaa yhteiskuntaan ja toisaalta myös osallistumisen myönteisiin vaikutuksiin esimerkiksi tutkimusrahoituksen ja työmahdollisuuksien saamisessa. Pitkäsen ja Niemen (2016) tutkimuksessa 59 prosenttia koki yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen palkitsevana ja 74 prosenttia vastaajista koki, että osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun avaa ammatillisia mahdollisuuksia. Myös ulkomaisessa tutkimuksessa havainnot ovat samankaltaisia (ks. esim. Peters 2013). Organisaatio voi kannustaa asiantuntijaa aktiiviseen osallistumiseen siten, että osan työajasta voi käyttää viestimiseen ja osallistumiseen. Tällöin osallistuminen viestintään on osa asiantuntijan onnistumiskriteereitä ja asiantuntijalla on vahvat kannusteet viestiä.

Osalla asiantuntijoista taidot osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat paremmat kuin toisilla. Jotkut pitävät blogia ja osallistuvat keskusteluun aktiivisesti esimerkiksi Twitterissä. Monet kokevat kuitenkin sosiaalisessa mediassa toimimisen ja blogin kirjoittamisen itselleen vieraiksi (ks. myös Pitkänen & Niemi 2016). Erityisen selvänä asiantuntijoiden osaamisen ero näkyy haastattelujemme mukaan siinä, kokeeko asiantuntija voivansa kommentoida ajankohtaisia aiheita oman osaamisensa perusteella (ks. myös Väliverronen 2015; Pitkänen ja Niemi 2016; Albaek 2011). Monet haastattelemistamme asiantuntijoista kokevat tämän vaikeaksi ja kommentoimiseen suhtaudutaan osin kriittisesti.

Se, kuinka aktiivisesti asiantuntija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, heijastuu havaintojemme mukaan myös siihen, kuinka hyvin hän on toimittajien näkökulmasta löydettävissä. Mitä aktiivisempi asiantuntija on, sitä todennäköisemmin toimittaja ottaa häneen yhteyttä. Tämä selittyy osin sillä, että aktiivisuudella asiantuntija osoittaa toimittajien silmissä motivaationsa ja taitonsa kommentoida. Osin syynä ovat jo mainitut median hakumenetelmät. Aktiiviset asiantuntijat saavat myös muiden tutkimusten mukaan todennäköisemmin yhteydenoton toimittajilta (ks. esim. Peters 2013, 14105).

Asiantuntijuuden tuominen mediaan merkitsee eri asioita eri organisaatioille. Se, millaisessa organisaatiossa asiantuntija työskentelee, vaikuttaa haastattelujemme mukaan asiantuntijan mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Olemme jakaneet haastattelujen pohjalta organisaatiokulttuurit vapaaseen ja vahvaan organisaatiokulttuuriin.

Vapaassa organisaatiokulttuurissa asiantuntija viestii, koska hän haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja jakaa osaamistaan. Organisaatio ei aseta asiantuntijalle rajoitteita viestinnän suhteen, koska mahdollisimman monen asiantuntijan osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on itseisarvoisen tärkeää. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi yliopistot. Vahvassa organisaatiokulttuurissa mediakeskusteluun osallistumisessa tärkeintä on puolestaan organisaation brändin vahvistaminen. Mikäli organisaation maineen ja strategian edistäminen on asiantuntijoiden mediaesiintymisten ydin, ei kaikilla ole havaintojemme mukaan mahdollisuutta osallistua keskusteluun. Organisaation viestintä voi määrittää asiantuntijoiden sanomisia niin, ettei viestejä lähde organisaation ulkopuolelle ilman organisaation tarkastusprosessia ja vain osalla asiantuntijoista on lupa viestiä organisaation nimen alla. Tämä heikentää asiantuntijoiden osallistumismahdollisuuksia, vaikka tahtotila viestimiseen löytyisi.

Toimittajan ja asiantuntijan yhteistyö

Joskus yhteistyö sujuu mainiosti, joskus toimittajan onnistuminen tarkoittaa asiantuntijan epäonnistumista – ja toisinpäin. Mitkä asiat vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen?

  • "Meille isot ja tärkeät asiat eivät aina ole toimittajista tärkeitä" Toimittajalla ja asiantuntijalla on erilainen yleisö ja osin erilaiset tavoitteet. Toimittajalla on usein mielessään lukija, joka ei tunne aihetta ennalta ja joka tulee innostaa tarttumaan aiheeseen. Asiantuntijan kohderyhmänä on puolestaan asiantuntijayhteisö ja aiheeseen perehtyneet lukijat, eikä hän välttele suuria ja monimutkaisia aiheita.
  • “Kun tutkijalla olisi kattavampi analyysi, uutissykli on jo siirtynyt seuraavaan aiheeseen” Toimittajat kokevat, etteivät asiantuntijat aina ymmärrä toimittajan aikataulua. Kommentti tulisi useimmiten saada heti, sillä juttu voi vanheta kahdessa päivässä. Median tahti ei välttämättä mahdollista asiantuntijan syvällistä perehtymistä käsiteltävään aiheeseen, jolloin asiantuntija kokee aiheen pinnallisen käsittelyn olevan turhaa tai vaarantavan hänen oman uskottavuutensa.
  • “Toimittaja haluaa vahvistusta omille mielipiteilleen” Toimittajan ja asiantuntijan onnistumisen kriteerit ovat osin ristiriidassa keskenään. Asiantuntijan työhön kuuluu tarkastella aiheita useista eri näkökulmista. Toimittajan onnistumista määrittää puolestaan aiheen uutuusarvo, jännittävät näkökulmat, tarinallisuus ja henkilöt. Asiantuntijat kokevatkin, että toimittajat haluavat usein vahvistusta omalle mielipiteelleen, eivätkä ole kiinnostuneita asiantuntijan esille nostamista näkökulmista.
  • “Joskus on hankala saada lyhyitä ja ytimekkäitä vastauksia” Toimittajalla ja asiantuntijalla on osittain erilaiset odotukset yhteistyön suhteen. Toimittaja toivoo, että asiantuntija haluaa rohkeasti, ja ennen kaikkea tiiviisti, tuoda esille omia näkökulmia, mielipiteitä ja tulkintoja - ei ainoastaan faktatietoa. Asiantuntija kertoisi toimittajalle mielellään kattavasti uusimman tutkimuksensa havainnoista ja tuloksista, eikä välttämättä halua yksinkertaistaa tai tiivistää syvällisesti tuntemiaan aiheita.
lainausmerkit

Asiantuntijan paikka julkisuudessa on tiiviisti kommentoida ajankohtaista asiaa, ja usein näkökulmasta, jonka toimittaja on etukäteen määritellyt. Ristiriita päivänpolttavia kytköksiä etsivien toimittajien ja tieteellistä mainettaan varjelevien asiantuntijoiden välillä on usein ilmeinen.

Kunelius ym. 2010

lainausmerkit

Löydetyt ratkaisut

Kun edellä esitetyt haasteet kääntää tarpeiksi, saadaan selville mitä asioita toimittaja ja asiantuntija kaipaavat. Niiden perusteella lähdimme rakentamaan ratkaisuja.

Toimittajan tarpeet

  • Haluan löytää lisää osaavia ja rohkeita asiantuntijoita
  • Haluan löytää uusia ja mielenkiintoisia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin
  • Haluan saada nopeasti yleisymmärryksen eri aiheiden asiantuntijakentästä
  • Minua kiinnostaa, mitkä ovat asiantuntijoiden mielestä olennaisia aiheita ja teemoja, joita mediassa tulisi käsitellä

Asiantuntijan tarpeet

  • Haluan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun
  • Haluan, että toimittaja ottaa minuun yhteyttä silloin, kun on kyse aiheista joihin minä osaan kommentoida
  • Haluan syventää mediassa käsiteltäviä aiheita ja kertoa toimittajille, mistä aiheista minun mielestäni olisi olennaista keskustella
  • Minua kiinnostaa, mitä aiheita muut asiantuntijat haluaisivat nostaa mediakeskusteluun

Keinot, joiden avulla toimittajat ovat ottaneet käyttöönsä uusia asiantuntijoita

  • Toimittaja saa suoraan asiantuntijalta hyvän juttu- tai näkökulmaidean Toimittaja uskaltaa nostaa uuden asiantuntijan esiin, koska tämä on itse aktiivisesti lähestynyt toimittajaa jokin uusi näkökulma tai aihe edellä ja osoittanut samalla epäsuorasti osaavansa jakaa tietoaan tai soveltaa osaamistaan ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. Edellytys: toimittajalla on mahdollisuus tarttua uusiin aiheisiin ja helppo tapa löytää niitä, Kukan heitot
  • Toimittaja löytää uuden asiantuntijan sillä hetkellä kun tarvitsee kommentin tai taustatietoja Toimittaja pystyy löytämään sopivan asiantuntijan sillä hetkellä kun tarvitsee tietoa vaikka ei etukäteen tuntisi aiheen asiantuntijakenttää. Toimittaja pystyy jo asiantuntijalle soittaessaan luottamaan siihen, että asiantuntija on osaava ja halukas jakamaan tietoaan. Edellytys: asiantuntijan osaamisesta on kattavasti ymmärrettävää ja helposti löydettävää tietoa, Kukan tietokanta ja haku
  • Esimies rohkaisee toimittajaa valitsemaan tuntemattoman asiantuntijan Toimittajaa pyydetään nostamaan uusi asiantuntija esiin, koska jo jutun ideointivaiheessa tiedetään, että kyseinen asiantuntija on juttuun paras lähde. Edellytys: esimiehellä on mahdollisuus löytää uusia asiantuntijoita ja aiheita jo ennen nopeaa asiantuntijatarvetta, Kukan heitot
  • Toimittaja tekee pitkäjänteistä yhteistyötä asiantuntijan kanssa Toimittaja seuraa tutkimusprosessia jo alkuvaiheesta lähtien tai osallistuu tutkimusprosessiin. Toimittajalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että asiaa tarkastellaan ajankohtaisesta tai ratkaisukeskeisestä näkökulmasta. Edellytys: verkostoituminen ja samoista aiheista kiinnostuneiden asiantuntijoiden löytäminen, joilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä

Tavat, joilla asiantuntijat ovat halunneet osallistua journalistisen sisällön tuottamiseen

  • Asiantuntija tarjoaa toimittajalle itse uutta näkökulmaa ajankohtaiseen aiheeseen Asiantuntija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun omilla ehdoillaan, esimerkiksi nostamalla aktiivisesti uusia tai mediasta puuttuvia näkökulmia esiin. Edellytys: matalan kynnyksen tapa tuoda omaa tietoa suoraan toimittajille, Kukan heitot
  • Asiantuntija kommentoi omaa asiantuntemusaluetta koskevia kysymyksiä Asiantuntija vastaa toimittajan yhteydenottoihin jotka koskevat omaa osaamisaluetta. Edellytys: asiantuntijan osaamisesta on kattavasti ymmärrettävää ja helposti löydettävää tietoa, jolloin toimittaja osaa soittaa oikeille henkilöille, Kukan tietokanta ja haku
  • Asiantuntija tekee pitkäjänteistä yhteistyötä toimittajan kanssa Asiantuntija osallistuu jutuntekoon jo ideointivaiheessa taustoittaen tai jopa aineistoa analysoiden tai tuottaen. Asiantuntijalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että asiaa tarkastellaan relevanteista näkökulmista ja faktojen pohjalta. Edellytys: verkostoituminen ja samoista aiheista kiinnostuneiden toimittajien löytäminen, joilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä
Heitto-ikoni

Heitto

Heiton avulla asiantuntija kertoo toimittajalle, mistä mediassa pitäisi puhua juuri nyt. Heitto on tiivis ja helppolukuinen näkökulma tai kokonaan uusi aihenosto.

Heitto on kehitetty tuomaan asiantuntija ja toimittaja yhteen sellaisella tavalla, joka hyödyttää molempia osapuolia. Aineistomme perusteella asiantuntijat kokevat, etteivät toimittajat aina osaa kysyä oikeita kysymyksiä, ja toisaalta toimittajat eivät aina tiedä mikä aihe olisi tärkeää nostaa keskusteluun. Tarve hyville ja asiantunteville näkökulmille on kuitenkin jatkuva.

Heittojen avulla toimittaja löytää uusia näkökulmia helposti ja tietää asiantuntijan olevan motivoitunut - näin säästetään osapuolten aikaa ja pystytään ratkomaan yhteistyötä vaikeuttavia kommunikaatio-ongelmia. Heiton avulla olemme testanneet sekä asiantuntijoiden motivaatiota nostaa omia näkökulmia mediaan että toimittajien motivaatiota käyttää asiantuntijoiden tarjoamia aiheita. Molemmat osapuolet ovat ottaneet heitot innolla vastaan.

Heittojen avulla asiantuntijat ovat nostaneet uusia näkökulmia keskusteluun, mutta myös reagoineet yhteiskunnallisessa keskustelussa havaitsemiinsa puutteisiin tai väärinkäsityksiin. Seuraavaksi kaksi eri esimerkkiä siitä, miten heitot ovat toimineet.

Esimerkki: uusia asiantuntijoita mediaan heittojen kautta

Heittojen kautta asiantuntijat, joilla ei ole aikaisempia mediakontakteja, ovat itse ottaneet proaktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja saaneet äänensä kuuluviin. Toimittajan on ollut helppo ottaa yhteyttä uuteen asiantuntijaan, koska heiton kautta on muodostunut hyvä kuva asiantuntijuudesta ja asiantuntijan motivaatiosta kommentoida medialle.

Esimerkki: uusia aiheita mediaan heittojen kautta

Heittojen kautta asiantuntijat, jotka ovat jo esiintyneet mediassa, ovat laajentaneet omaa asiantuntijuuttaan ja tuoneet esille uusia näkökulmia. Hakukoneiden aikakaudella asiantuntijoista voi helposti tulla yhden aiheen asiantuntijoita yhden hyvin toteutetun ja levinneen mediajutun perusteella. Asiantuntijuus on kuitenkin laajempaa ja karttuu uusien tutkimusten myötä.

Asiantuntija heitto

Tietokanta ja haku

Tietokanta kerää asiantuntijat yhteen ja haku löytää sopivat asiantuntijat. Profiilista löytää asiantuntijan yhteystiedot, osaamisen ja kaikki asiantuntijan tekemät heitot.

Kukan tietokanta on kehitetty tuomaan kaikki asiantuntijat yhteen paikkaan. Tällä hetkellä asiantuntijat löytyvät ainoastaan omien organisaatioiden sivuilta, jolloin toimittaja ei voi löytää uusia ja yllättäviä tuloksia. Toimittajahaastatteluiden perusteella hyvin harvan organisaation sivulta on mahdollista löytää asiantuntijoita tai edes yhteystietoja helposti.

Profiilin kautta asiantuntija voi ohjata toimittajia ottamaan häneen yhteyttä juuri niissä asioissa, joissa hän haluaa osallistua mediakeskusteluun. Haku ymmärtää synonyymejä ja osaa siis yhdistää toimittajia ja asiantuntijoita, vaikka heidän käyttämät ammattikielet olisivat erilaisia. Haku toimii sitä paremmin, mitä enemmän asiantuntijoita tietokannassa on.

Esimerkki: uusia asiantuntijoita mediaan haun kautta

Toimittajat ovat hakeneet asiantuntijoita Kukan tietokannasta käyttämällä juttuaiheeseen liittyviä asiasanoja. Profiilin kuvaus ja lisätiedot, kuten artikkelit ja aikaisemmat media-esiintymiset, ovat helpottaneet yhteydenottoa. Toimittajat ovat hakeneet tietokannasta myös pelkästään asiantuntijoiden yhteystietoja: asiantuntija on jo tuttu, mutta perinteiset hakukoneet eivät kerro miten hänet voi tavoittaa.

Mitä jatkossa?

Selvityksen ja kokeilujen eli heiton, tietokannan ja haun avulla olemme löytäneet ne kysymykset, jotka ovat Kukan jatkokehittämisen kannalta oleellisia.

  • Minkälaisia toimittajille suunnattuja laajempia aihekokonaisuuksia heittojen avulla kannattaa kehittää?
  • Mikä voisi olla asiantuntijoiden panos mediakeskustelun ongelmanasettelussa ja perustavanlaatuisten ja hankalien aiheiden esiin nostamisessa?
  • Minkälaista pitkäjänteistä yhteistyötä toimittajan ja asiantuntijan välille on mielekästä synnyttää?
  • Minkälaiset yhteiset pelisäännöt toimittajan ja asiantuntijan välille tarvitaan, jotta yhteistyö helpottuu?
  • Miten mediat voisivat valvoa asiantuntijoiden käyttöä ja moniäänisyyden toteutumista paremmin?

Kukan vinkit

Toimittaja, asiantuntija, viestijä – miten sinä voit edistää median moniäänisyyttä?

10 vinkkiä toimittajalle

Toimittaja, näin voit edistää median moniäänisyyttä

1.

Ole rohkea, älä kysy vain kollegalta Kollega saattaa tietää kenelle on yleensä soitettu ja kuka vastaa varmasti. Ota riski ja soita jollekin muulle! Vinkkejä voivat antaa myös aiheen tuntevat asiantuntijat. Merkitse uudet tai potentiaaliset asiantuntijat muistiin Kukan suosikkilistaan.

2.

Tarkasta ketkä saavat yleensä äänensä kuuluviin Sinulla on mahdollisuus nostaa esiin uusia näkökulmia ja rikkoa totuttuja tapoja. Tarkastele aihetta kriittisesti: keitä yleensä kuunnellaan? Onko se perusteltua? Onko jokin taho yliedustettu? Miksi juuri professorin tai pankkiekonomistin pitäisi kommentoida tätä aihetta?

3.

Selvitä kenen äänellä asiantuntija puhuu Kuten toimittajat, myöskään asiantuntijat eivät ole neutraaleja tai riippumattomia. Ota huomioon taustatekijät, kuten asiantuntijan edustama organisaatio, yhteiskunnallinen asema sekä aiempi tutkimus tai työkokemus. Tuo tämä esiin jutussa.

4.

Käytä vastakkainasettelua harkiten Vaikka kukaan ei ole täysin riippumaton, turha tai epäreilu vastakkainasettelu luo lukijalle illuusion osapuolten tasapuolisuudesta. Muistathan, että näkökulmia ei ole usein vain kahta. Jos aiheesta vallitsee laaja yksimielisyys, marginaalisten ja äänekkäimpien ryhmien kanssa tulee olla varovainen.

5.

Ole valmis kyseenalaistamaan jutun näkökulma Asiantuntijalla on usein hyvä näkemys siitä, mikä on olennaista hänen osaamisalueellaan juuri tällä hetkellä. Hänellä saattaa olla myös näkemys siitä, onko jutun alkuperäinen ongelman- tai näkökulmanasettelu mielekäs. Käytä omaa harkintaa, mutta ota vastaan neuvoja.

6.

Kerro asiantuntijalle heti mitä haet Väärinkäsitysten välttämiseksi kerro haastateltavalle: Miksi teet jutun? Haetko taustatietoa vai kommentteja? Kuinka analyyttinen ja pitkä juttu on kyseessä? Kuinka suuressa osassa haastattelu on? Mikä on jutun laajempi näkökulma? Keitä muita haastatellaan?

7.

Sovi ajankäytöstä Asiantuntijan aikaa kuluu haastatteluun, eikä hän välttämättä ehdi keskustella tunnin ajan yhtä kommenttia varten. Sopikaa yhdessä kuinka paljon aikaa on käytettävissä.

8.

Näkökulmista kuuluu krediitit myös asiantuntijoille Älä omi asiantuntijan näkökulmia tai päätelmiä. Liitä juttuun mahdollisuuksien mukaan linkkejä lisätietoihin (asiantuntijan julkaisu, teksti, blogi tms.).

9.

Anna asiantuntijalle toinen mahdollisuus Jos yhteistyö ei sujunut, kysy asiantuntijalta palautetta: voitte varmasti molemmat parantaa jossain kohtaa ja kenties oppia jotain uutta. Jos kyseessä oli vain kokemattomuudesta johtuva jäätyminen tai epävarmuus, anna asiantuntijalle uusi mahdollisuus!

10.

Pidä haastateltavasta huolta Missä valossa asiantuntija nähdään yleisesti tai esimerkiksi tiedeyhteisössä jutun julkaisun jälkeen? Voiko haastattelusta aiheutua asiantuntijalle ikäviä seurauksia, joista on syytä keskustella jo etukäteen?

10 vinkkiä asiantuntijalle

Asiantuntija, näin voit edistää median moniäänisyyttä

1.

Jaa omaa osaamistasi Jotta näkökulmat monipuolistuvat, tarvitaan vähän rohkeutta. Sinä olet oman alasi asiantuntija, tiedät aiheesta varmasti enemmän kuin toimittajat tai lukijat. Voit tuoda omaa tietoa esiin aktiivisesti Kukan kautta tai vähintäänkin huolehtia että olet löydettävissä, Kukasta tai Googlesta.

2.

Löydä oma tapasi osallistuaMedian kaikkia toimintatapoja ei tarvitse omaksua, mutta niihin kannattaa tutustua: siten voit ymmärtää miten haluat itse osallistua mediakeskusteluun. Kysy kokeneemmalta kollegalta vinkkejä median kanssa toimimiseen. Jutelkaa yhdessä siitä, mihin aiheisiin kukin ottaa mieluiten kantaa.

3.

Ota uusia näkökulmia vastaan Mediakeskusteluun osallistuminen saattaa avata myös sinulle uusia näkökulmia tai jopa uusia tutkimusideoita. Sinulle myös selviää yhä paremmin, millä eri tavoilla oma osaamisesi ja tutkimusaiheesi oikeastaan ovat osa yhteiskuntaa, miten ne näkyvät mediassa, ja mitä lukijat niistä tietävät.

4.

Ota kantaa toimittajan kysymyksiin Toimittaja on harvoin aiheen asiantuntija vaikka tekeekin siitä jutun. Jos toimittajan kysymykset eivät tunnu olennaisilta tai osuvilta, kokeile muuttaa kysymyksiä tai ongelmanasettelua - toimii paremmin kuin suppea vastaus.

5.

Kerro mistä näkökulmasta voit kommentoida Jos toimittajan kysymykset eivät osu täysin omaan osaamisalueeseen, kerro mistä näkökulmasta voisit kommentoida - siten toimittajakin saa uusia ideoita, eikä kommentointi keskity samoille naamoille tai samoihin näkökulmiin.

6.

Kysy mitkä ovat jutun lähtökohdat Väärinkäsitysten välttämiseksi voit hyvin kysyä toimittajalta lisätietoja: Miksi teet jutun? Haetko taustatietoa vai kommentteja? Kuinka suuressa osassa haastattelu on? Mikä on jutun laajempi näkökulma? Keitä muita haastatellaan?

7.

Sovi ajankäytöstä Toimittajalla saattaa olla kiire ja jutun deadline tunnin päässä. Jos pyydät sitaatit tarkistettavaksi, huolehdi siitä, että ehdit tarkistaa ne ajoissa. Sopikaa yhdessä kuinka paljon aikaa on käytettävissä.

8.

Tunne oikeutesi Haastateltava saa tarkistaa suorat sitaatit julkaisuaikataulun puitteissa. Jutun laajempi näkökulma on kuitenkin toimittajan käsissä. Käy läpi haastateltavan oikeudet Journalistin ohjeista (kohdat 17-19).

9.

Ole itsellesi armollinen ja kehu myös kollegaa Mokailu kuuluu asiaan! Jokainen voi jäätyä suorassa tv-lähetyksessä. Jos sen sijaan tulit ymmärretyksi väärin, keskustele asiasta toimittajan kanssa. Muista myös kehua kollegaa, joka on laittanut itsensä likoon ja halunnut jakaa osaamistaan.

10.

Kerro jos arveluttaa Olette toimittajan kanssa samalla puolella. Jos pelkäät jutusta seuraavan sinulle ikäviä seuraamuksia, keskustelkaa ja pohtikaa toimittajan kanssa miten ne voisi huomioida jo etukäteen.

5 vinkkiä viestijälle

Kukaa pilotoineista organisaatioista toiset onnistuivat tuomaan uusia asiantuntijoita esiin paremmin kuin toiset. Tässä viisi vinkkiä mukana olevien organisaatioiden viestinnöille.

1.

Kerro Kukasta asiantuntijoille Kerro Kukasta asiantuntijoille ja käytä Kukan esittelymateriaaleja. Kysy kukalaisilta jos tarvitset apua.

2.

Rohkaise mukaan vielä tuntemattomia asiantuntijoita Etenkin naisasiantuntijoista, nuorista asiantuntijoista ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisista asiatuntijoista on medioissa pulaa. Tämä ei johdu siitä etteikö heitä olisi, vaan siitä etteivät he löydy. Nostetaan heidät esiin!

3.

Tarjoa asiantuntijoille apuasi Alkuvaiheessa asiantuntija saattaa kaivata apua oman osaamisen muotoiluun ja soveltamiseen. Käykää yhdessä läpi millä tavoin tai minkä aiheiden mediakeskusteluun asiantuntija osallistuu mieluiten.

4.

Vinkkaa asiantuntijalle sopivista ajankohtaisista aiheista Jos huomaat asiantuntijoidesi tutkimusaiheita liippaavia keskusteluja mediassa, vinkkaa asiantuntijalle. Jos huomaat että tärkeää aihetta ei vieläkään käsitellä mediassa, vinkkaa asiantuntijalle.

5.

Järjestä iltapäiväkahvit Kutsu asiantuntijat kahvipöydän ääreen keskustelemaan siitä, miten he haluaisivat tuoda tietoaan medialle. Kerro Kukasta ja ohjeista alkuun. Voit myös kutsua kukalaisen mukaan, tulemme mielellämme!

Selvityksen taustaa

Data, menetelmät, lähteet ja Kukan esittely

Selvityksessä käytetty data ja menetelmät

  • Kukan pilotin tulosten analysointi
    • Pilotointiaika: huhtikuu 2016 - lokakuu 2016
    • Käyttäjien viikottaiset palautteet pilotista
    • Perustietokysely toimittajille ja asiantuntijoille
    • Haastattelut toimittajille, asiantuntijoille ja viestinnöille: yhteensä 44 tapaamista ja 110 puhelinhaastattelua
    • Analytiikka pilotin käyttöön liittyen: Google Analytics ja viikkokirjeiden avaus- ja klikkausprosentit
  • Työpaja
    • Teema: toimittajien ja asiantuntijoiden yhteistyö
    • Mukana 5 toimittajaa, 8 asiantuntijaa ja 2 viestijää
  • Ryhmähaastattelut asiantuntijoille
    • Teema: mediayhteistyö ja sen mahdolliset muodot
    • Neljässä haastattelussa mukana 22 asiantuntijaa
  • Tutkimuskirjallisuus
    • Jo tehdyn tutkimuksen läpikäynti: aihelueina erityisesti media ja sen muutos, asiantuntijoiden muuttuva rooli, tiedottaminen, journalismi, PR-materiaali mediassa
    • Noin 40 akateemista teosta ja artikkelia
  • Aiemmin kerätty data
    • Olemme keränneet aiheesta dataa vuoden 2015 tammikuusta. Tapaamisiin ja haastatteluihin on osallistunut satoja toimittajia, mediaesimiehiä, asiantuntijoita, viestijöitä ja virkamiehiä.

Lähteitä ja kirjallisuutta

  • Albaek, Erik (2011) The interaction between experts and journalists. Journalism 12(3), 335–348.
  • Boykoff, Maxwell T & Boykoff, Jules M (2004) Balance as bias: global warming andthe US prestige press. Global Environmental Change 14, 125–136.
  • Boykoff, Maxwell T & Boykoff, Jules M (2007) Climate change and journalistic norms: A case-study of US mass-media coverage. Geoforum 38, 1190–1204.
  • Davis, Aeron (2003): Public relations and news sources. Teoksessa Cottle, Simon: News, public relations and power. Lontoo: Sage Publications, 27-42.
  • France, Bev & Cridge, Belinda & Fogg-Rogers, Laura (2015) Organisational Culture and Its Role in Developing a Sustainable Science Communication Platform. International Journal of Science Education, Part B, 1-15.
  • Hjarvard, Stig (2008) The Mediatization of Society A Theory of the Media as Agents of Social and Cultural Change. Nordicom Review 29 (2), 105-134.
  • Helsingin Sanomat (2014): Lobbaus ammattimaistuu. 8.2.2014. Luettu 2.11.2016.
  • Juntunen, Laura (2011): Leikkaa-liimaa-journalismia? Tutkimus uutismedian lähdekäytännöistä. Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto.
  • Jussila, Henrik (2012) Päätöksenteon tukena vai hyllyssä pölyttymässä? Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käyttö eduskuntatyössä. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2012. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.
  • Kantola, Anu & Lounasmeri, Lotta (2014): Viestinnän ammattilaiset promootioyhteiskunnassa: aktivisteja ja ajatusjohtajia. Media & Viestintä 37 (3), 3-21.
  • Kauppalehti (2015): Viestintätoimistoilla käynnissä kuuma kisa. 11.6.2015. Luettu 7.9.2016.
  • Komonen, Hannu-Pekka (2014): Kilpailukykyinen kansakunta. Diskurssit ja asiantuntijavalta Suomen kilpailukyvystä käydyssä keskustelussa Helsingin Sanomissa 2012–2013. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta.
  • Kunelius, Risto & Noppari, Elina & Reunanen, Esa (2010): Media vallan verkoissa. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015) Vastuullinen ja vaikuttava. Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 13.
  • Macnamara, Jim (2014): Journalism & PR. Unpackin ‘Spin’, Stereotypes & Media Myths. New York: Peter Lang Publishing.
  • MyNewsDesk (2016): Journalismin trendit 2016. Ladattu: 17.2.2017.
  • Nikunen, Kaarina (2011): Ikään katsoen: Talouslaman vaikutuksia suomalaisissa toimituksissa. Teoksessa Kivimäki, Sanna (toim.): Journalismikritiikin vuosikirja. Tampere: Tampereen yliopisto, 9-21.
  • Parviainen, Aapo (2014) Mediassa paras ekonomisti on pankkiekonomisti. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110 (4), 574-581.
  • Peters, Hans Peter (2013) Gap between science and media revisited: Scientists as public communicators. Proceedings of the National Academy of Sciences 110 (3), 14102–14109.
  • Piha, Kirsi (2011): 10 viestinnän myyttiä: 8/10 Viestintätoimiston paras pääoma on sen mediasuhteet. Luettu 7.9.2016.
  • Pitkänen, Ville (2009): Politiikan journalismin yhteiskunnallinen tehtävä. Teoksessa Pernaa, Ville & Niemi, Mari K. & Pitkänen, Ville (toim.): Politiikan journalismin tila Suomessa. Turun yliopisto: Kirja-Aurora, 79-108.
  • Pitkänen, Ville & Niemi, Mari K. (2016): Hallitsematon ja houkutteleva media. Yhteiskuntatieteilijöiden näkemyksiä julkisesta asiantuntijuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 81, 5-16.
  • ProCom ry (2014): ProCom ry kannattaa pelisääntöjä lobbaukseen. Luettu 2.11.2016.
  • Taira, Teemu (2011): Uutinen uskonnosta: tyytymättömyyden tae? Teoksessa Kivimäki, Sanna (toim.): Journalismikritiikin vuosikirja 2011. Tampere: Tampereen yliopisto, 66-74.
  • Väliverronen, Esa (2015): Tiedeviestintä ja asiantuntijuus – tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 80 (3), 221-232.

Mikä on Kuka?

Kuka on yhteisö, josta löydät tietoa ja uusia näkökulmia. Kuka on suunnattu ensisijaisesti tiedon tuottajille eli asiantuntijoille ja tiedon käyttäjille eli toimittajille. Kukan missio on tuoda tietoa paremmin esiin ja monipuolistaa median asiantuntijaääniä.

Kuka sai alkunsa oluttuopin äärellä vuonna 2015, kun kaksi toimittajaa ja tutkija intoutuivat pohtimaan kuinka yhteisen ongelman voisi ratkaista. Yhteisen ongelmaan kuuluu kaksi eri puolta, eli hankaluus löytää tietoa nopealla aikataululla ja toisaalta tiedon ja osaamisen saaminen esiin. Kuka sai ensimmäisen rahoituksensa Helsingin Sanomain mediainnovaatiokilpailu Uutisraivaajan voiton myötä. Sittemmin Kuka on saanut rahoitusta myös Viestintäalan tutkimussäätiöltä ja Tekesiltä.

    Kukan avulla haluamme:
  • Parantaa toimittajan ja asiantuntijan välistä keskusteluyhteyttä
  • Auttaa toimittajia löytämään monipuolisesta asiantuntijoita
  • Demokratisoida viestintäkenttää ja nostaa esiin asiantuntijoita, jotka haluavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun
  • Tehdä asiantuntijuudesta läpinäkyvää, ja antaa työkaluja asiantuntijuuden määrittelyyn
  • Lisätä tietoisuutta sen suhteen, kenen äänellä mediassa yleensä puhutaan
  • Auttaa asiantuntijoita ymmärtämään miten oma osaaminen liittyy yhteiskuntaan ja ajankohtaiseen keskusteluun
  • Antaa asiantuntijoille mahdollisuus kertoa mitä mediakeskustelusta jää puuttumaan, jotta mediakeskustelua ei ohjaa ainoastaan ajankohtaisuus ja siihen reagoiminen

Kerro mitä mieltä olet!